Reaktiivisuuden syitä

PERIMÄ JA TEMPERAMENTTI

Jotkin rodut ja yksilöt ovat luonnostaan valppaampia ja reagoivempia (esim. paimenrodut, vahtirodut). Perinnöllinen herkkyys tai matalampi stressinsietokyky voi altistaa reaktiivisuudelle.

PELKO JA EPÄVARMUUS

Tunnetiloista pelko on yleisimmistä reaktiivisuuden taustasyistä. Koira reagoi voimakkaasti, koska haluaa saada pelottavan asian pois läheltään. "Hyökkäys on paras puolustus" -reaktion voi laukaista esimerkiksi traumaattinen kokemus toisen koiran hyökkäyksestä, kova ääni. Jos koira on samaan aikaan kokenut kipua, kokemus ehdollistuu yleensä yhdestä kerrasta ja hyvin voimakkaasti.

TURHAUTUMINEN JA YLIVIREYS

Aina ei ole kyse pelosta, vaan turhautuminen (esim. koira ei pääse tervehtimään toista koiraa) johtaa ylivireystilaan, eikä koira enää hallitse tunteitaan.

KIPU JA TERVEYSONGELMAT

Fyysinen kipu, sairaus tai hormonaaliset muutokset voivat alentaa koiran ärsykekynnystä. Jos reaktiivisuus alkaa yllättäen, ensin kannattaa poissulkea eläinlääkärissä esim. nivelkivut, korvatulehdus tai kilpirauhasen vajaatoiminta.

OPPIMISHISTORIA JA VAHVISTUMINEN

Koira alkaa toistaa käytöstä, jonka se kokee kannattavaksi. Jos koira huomaa, että haukkuminen saa toisen koiran poistumaan, käytös vahvistuu. Koira oppii että "reagoimalla pääsen pois ahdistavasta tilanteesta" jolloin reaktiivisuus jatkuu ja pahenee.

SOSIAALISTUMISEN PUUTE

Elämän alkuaskelilla on paras aika koiran sosiaalistumiselle. Aikaikkuna parhaimmalle vaikutukselle on aina 16 viikon ikään asti, jolloin koiran olisi hyvä saada myönteisiä kokemuksia erilaisista ihmisistä, koirista, äänistä ja ympäristöistä. Tämän jälkeen asioihin tottuminenhidastuu ja kokemusten puuttuessa koira voi kokea monet tilanteet pelottavina tai uhkaavina, mikä ilmenee reaktiivisuutena.

YMPÄRISTÖ JA OMISTAJAN VAIKUTUS

Koirat lukevat ihmistensä tunnetiloja tarkoin. Jos omistaja on jännittynyt, koira usein reagoi samoin! Stressaavat tai meluisat ympäristöt, kiire tai epäjohdonmukainen käsittely voivat lisätä koiran jännittyneisyyttä.